Äärikepulaisuus Suomessa

Äärioikeiston ja -vasemmiston välisten jännitteiden täyttäessä poliittisen keskustelun äärikepulaisuuden yleistyminen on jäänyt huolestuttavalla tavalla huomiotta. Äärikepulainen kulttuuri-imperialismi nostaa päätään etenkin keski-suomessa ja kainuun alueella.

Ns. "maaseudun" (ihmisen ravinnontuottoon valtaamista maa-alueista käytetty yleisnimitys) kolonialisoinnilla valtaan nousseella kepulaisuudella on pitkä historia Suomen luonnossa. Kepulaisen aatemaailmaan on jo Santeri Aikion ajoista kuulunut ihmiskeskeisyys, maahanmuuttokriittisyys ja ihmisen levinneisyyden tukeminen. Kepulaisuuden myöhempi ideologi Paavo Väyrynen muotoili aatten keskeisiä linjauksia äärikepulaisuuden "mein kampfiksikin" kutsutussa ns. jalasmökki -tuotannossaan.

Äärikepulaisuus on kepulaisuuden radikalisointunut muoto.  Äärikepulaisuuteen liittyy yleensä toisten lajien (ihminen, sikanauta, metsästyskoira) näkeminen olemuksellisesti toisia arvokkaampana ja voimakas agressio muiden lajien puolustajia kohtaan. Äärikepulaisiin liikkeisiin liittyy myös vihamielisyys erityisesti petoeläimiä kohtaan. Sigmund Freud  on analysoinut 1900-luvun alussa alkanutta petovihaa  ja äärikepulaisuuden ensioireita teoksessaan Joukkopsykologia ja egoanalyysi (1921). Freudin mukaan äärikepulaisuudella on yhteyksiä varhaisaikuisuudessa syntyneeseen virheelliseen käsitykseen omasta ylemmyydestä.  Myös äärikepulaisuuden ja kollektiivisen psykoosin yhteyksiä on tutkittu. Radikaali äärikepulaisuus purkautuu usein väkivaltaisena oman käden oikeuksien ottamisena, kuten eläinaktivistien tai sivullisten metsässä asujien haulikolla ampumisena.

Äärikepulaisuutta vähätellään usen paikallisena, kepulaisuuden aatteesta vieraantuneiden, häiriintyneiden yksilöiden toimintana. Tosiasiassa äärikepulaisuus kuitenkin on jo huolestuttavissa määrin kansainvälinen liike. Brysselissä tapahtuneita maitoprotesteja tai traktorimarsseja voi pitää osoituksena äärikepulaisen ajattelun leviämisestä valtavirtaan.

Suomessakin äärikepulaisuudesta on tullut salonkikelpoista: mm. maa-ja metsätalousministerinä toimineella Sirkka "Sika-Liisa" Liisa Anttilalla on avoimia kytköksiä äärikepulaisiin toimijoihin. Anttilan luotsaama maa- ja metsätalousministeriö mm. myönsi äärikepulaisen propagandan levittämiseen yli 200 000 euroa vuonna 2010. Rahoituksella toteutettiin sikojen hyväksikäyttöä puolustava ja spesismiä ihannoiva Possupedia-sivusto. Kansanedustaja Mikko Alatalon vastikään julkaisema "Ihminen on ihmiselle susi"  -single taas täyttää kaikki eliöryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit.

Toisten lajien vaino, lynkkaukset ja häirintä ovat huolestuttavissa määrin yleistyneet raja-alueilla. Äärikepulaisuuden nousu on vakava uhka eläinkunnalle. Kepulaisuuden on avoimesti sanouduttava irti väkivaltaisista ääriliikkeistään ja äärikepulaisuuden suhteen on oltava yhteiskunnallinen nollatoleranssi. Vain näin säilytetään lajien välinen rauhantila.

Äärikepulaisten laulujen suosio kasvaa

Vaatimaton jalasmökki Keminmaalla on osa äärikepulaisuuden historiaa

Avointa äärikepulaista spesismiä siedetään jopa ministeritasolla.
Kuvassa maa- ja metsätalousministerinä toiminut Sirkka "Sika-Liisa" Liisa Anttila.