lauantai 28. heinäkuuta 2012

Kulttuurivaihtoa



Kun ihmisapinoille alettiin 60- ja 70- luvuilla opettaa viittomakieltä, eläimiä jonkinlaisia reaktiokykyisinä koneina pitävät näkemykset joutuivat lopullisesti kyseenalaiseen valoon. Nykyään vallitseva käsitys on, että lähimpien sukulaistemme, simpanssien ja gorillojen kognitiiviset kyvyt vastaavat 3-4 -vuotiasta ihmislasta. He siis ovat ihmiskyvyissään 3-4 -vuotiaan tasolla, oman lajinsa kyvyissä tietenkin täysiä aikuisia. Washoe-simpanssi oppi käyttämään yli kolmeasataa viittomakielen sanaa, kun taas Koko-gorillan sanavarasto on yli tuhannen sanan laajuinen. 

Viittomakielellä käyty keskustelu Koko-gorillan ja hoitajan kanssa. Hoitaja näyttää Kokolle kuvaa linnusta. 

K: That me (to the adult bird)
H: Is that really you? 
K Koko good bird
H: I thought you were a gorilla
K: Koko bird
H: Can you fly? 
K: Good (good can mean yes)
H: Show me
K: Fake bird, clown (Koko laughs)
H: You're teasing me (Koko laughs)
H: What are you really? 
(Koko laughs again, and after a minute signs)
K: Gorilla Koko

Sekä simpanssit että gorillat, jotka on assimiloitu (en nyt keksi muutakaan termiä) ihmiskulttuuriin, myös maalaavat.  Kiinnostavaa on, että vaikka suurin osa teoksista on ekspressiivisiä, he maalaavat myös esittäviä kuvia. Michael-niminen gorilla on nimennyt mustavalkoisen maalauksensa nimellä "Apple chase", mallina olleen mustavalkoisen Apple-koiran mukaan. Ostin juuri vedoksen Washoe-simpanssin lintua esittävästä maalauksesta (he siis myös nimeävät teoksensa itse). Erityisen mukavaa on, että he, niin kuin mekin, maalaavat mielellään toisia luontokappaleita. 


                                                                       Washoe: Bird


Assimiloinnin seurauksena he tietenkin oppivat kielen lisäksi myös muita kulttuurisia tapoja, hyvässä ja pahassa. Naarassimpanssi Washoen lempilukemista olivat playgirl-lehdet, joita hän kutsui nimellä "boy book". Kultalusikka suussa kasvatettu Lucy-simpanssi taas tykkäsi valmistaa itselleen niin kutsutun geeteen ja siemailla sitä National Geographicia selaillen.

Ihmis- ja eläinkuvaa mullistaneiden, viittomakieltä oppineiden simpanssien tarinat päättyvät kuitenkin usein traagisesti. Gin toniceihin, sisävessaan ja ihmisperheeseen tottunut Lucy "palautettiin" Afrikkaan, jossa se ei ollut koskaan käynytkään. Lucy masentui, ei pystynyt luomaan suhteita muihin simpansseihin ja koki seksuaalista vetoa ainoastaan ihmismiehiä kohtaan. Lucy kuoli vuosien jälkeen Gambiassa, todennäköisesti salametsästäjien uhrina. Osa viittomakielta oppineista simpansseista myytiin koe-eläimiksi tieteellisiin tutkimuskeskuksiin, jossa he kuuleman mukaan viittoivat metri-kertaa-metri –häkeistään tuloksetta hoitajia tuomaan jäätelöä, lehtiä ja avaimen.

Pelkästään yhdysvalloissa on yhä arviolta 1400 simpanssia koe-eläiminä, 600 eläintarhoissa ja 1000 "lemmikkeinä". Isojen apinoiden käyttöä koe-eläiminä perustellaan niiden fysiologisella samankaltaisuudella, kun taas niiden sosiaalinen ja kognitiivinen samankaltaisuus ei ole ole riittävä syy niiden suojelemiseksi. Vahvimman logiikkaa.

Paine rajoituksiin ihmisapinoiden käyttämisessä tieteellisessä tutkimuksessa kuitenkin kasvaa. Tutkimukset ihmisapinoilla  kokonaan kieltävä tai niitä voimakkaasti rajoittava nk. Great apre research ban on tällä hetkellä voimassa Hollannissa, Uudessa-Seelannissa, Briteissä, Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa. The Great Ape Projectin sivuilta löytyy mm. isojen apinoiden oikeuksien julistus. Vastaavaan lopputulokseen pyrkivä Great Ape Standing & Personhood - projekti pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että ihmisapinoille turvattaisiin oikeushenkilön asema. 

Loppukevennykseksi The Onion- uutishuoneen mustanhilpeä breaking news: 







2 kommenttia:

  1. Esim. Aidsin tutkiminen simpanssikokein ei ole ilmeisesti johtanut onnistuneisiin lääkevalmisteisiin, vaan ns. toimivat HIV-lääkkeet on kehitetty eläinkokeista huolimatta. HIV ei myöskään kehity simpanssilla Aidsiksi.

    VastaaPoista